08.12.2022 PS:n Keski-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän budjettipuhe

08.12.2022 Perussuomalaisten Keski-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän budjettipuhe
Puheen pitäjänä aluevaltuutettu Jorma Piisinen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat.
Keski-uudenmaan hyvinvointialue starttaa toimintansa reilun kolmen viikon kuluttua.

Vaikka olemme muuta Suomea edellä valmistelujen osalta, tilanne näyttää monilta osin huolestuttavalta. Työvoimaa ei ole saatavana riittävästi – eikä tosin rahaakaan. On ennustettu, että sote-ala tarvitsee vuosiin 2030-2040 mennessä valtakunnan tasolla jopa 200 000 uutta työntekijää.

Mm. näihin seikkoihin liittyen me Perussuomalaiset esitämme muutamia huolenaiheitamme.

Talousarviomme numeroita tarkastellessa luottamuselinhallinnon kustannustaso on noussut n. miljoonan Keusoteen verrattuna. Aivan, kuten talousjohtaja tuossa aiemmin esitteli. Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahvistamiseen on varattu 100 000€, johdon palkankorotuksiin 3 kertaa enemmän.

Näistä summista taloutemme ei vielä kaadu, mutta ne kertovat karua kieltä päättäjien arvomaailmasta.

Todellisia haasteita talouteen tuovat jatkuvasti kasvavat erikoissairaanhoidon kustannukset, Ikääntyneiden määrän kasvu, villinä laukkaava inflaatio, palkkojen harmonisointikustannukset ja paisuva hallinto. Myös lainsäädäntö asettaa omat haasteensa. Samoin keskeneräiset neuvottelut eri yhteistyötahojen kanssa.

Talousarvion kehyksen lähtökohtana on ollut Keusoten maaliskuun -22 tilinpäätösennuste, jolloin talousarvion ylitysuhka oli 33.6 Me. Marraskuun alussa sen esitettiin olevan n. 36 Me

Samassa tilaisuudessa, silloin ensimmäistä kertaa meille päättäjille esittäytymässä ollut, vasta valittu uusi HVA-johtaja totesi sen kuitenkin olevan vähintään 60 Me. Emme siis kohdista kritiikkiämme häneen. Päinvastoin.

Komulaisen tarkkaavaisuuden ansiosta ylityksen on nyt todettu olevan n. 66 Me. Ja myös me luottamushenkilöt pääsimme kartalle talouden todellisesta tilanteesta.

Ihmettelemme sitä, oliko tuo ylitysuhkan kaksinkertaistuminen taloushallinnon osaamattomuutta, vai oliko taloushallintoa ohjeistettu ilmoittamaan puolta pienempiä summia todellisuuteen verrattuna?

Kummallista kyllä, nyt luottamuselinjohdon taholta meitä moitiskellaan erinäisin keinoin siitä, ettemme muka luottaisi viranhaltijoiden esityksiin. Nouseeko kenelläkään mieleen ajatuksia siitä, mistä mahdollinen luottamuksen puute saattaisi johtua?

Puhuimme jo hyvinvointialueen ensimmäisissä kokouksissa siitä, että hallintoa paisuttamalla taloutta ei ole mahdollista saada kuntoon. Käsitystämme vahvistivat taannoin seminaarissamme vieraina olleet, sekä ministeriön, että ministeritason puhujat, jotka molemmat korostivat hallinnon minimointia kustannusten säästämiseksi.

Johtajien virkoja kuitenkin perustetaan koko ajan lisää – Samalla kun valitetaan kammottavaa henkilöstövajetta. Arvoisat kuulijat, Keitä nuo uudet johtajat johtavat, jos meillä ei ole suorittavan tason henkilöstöä? Eiköhän vähempikin riittäisi – edes siihen saakka, kunnes saamme heille johdettavia.

Meille esitetään talouden ja toiminnan kestävän kehittämisen ohjelman tuottavan 31.5 Me investoinneilla 86 Me säästöt vuoden -26 loppuun mennessä. Säästötavoitteisiin on sisällytetty – ikävä kyllä, myös palveluverkon karsimista.

Selaillessani Keusoten tilinpäätöksiä ja talousarvioita taaksepäin, tein havainnon, että näillä tavoitteilla tasapainottaa talous on ikävä taipumus siirtyä aina eteenpäin. Ne ovat olleet tyhjiä toiveita toteutumatta jääneestä tulevaisuudesta.

Sen vuoksi tämä pääosin saman porukan laatima kestävän kehittämisen ohjelmakaan ei saanut meitä vakuuttuneiksi uskottavuudestaan. Toivomme kuitenkin olevamme väärässä.

Hyvät kuulijat, olisi tärkeää, että jokainen meistä ajattelisi nyt ensisijaisesti, paitsi apua-, hoitoa- ja turvaa tarvitsevien, niin myös veronmaksajien etua.

Vaarana nimittäin on, että koko tämä hyvinvointialuejärjestelmä todetaan vuosikymmenen loppuun mennessä aivan liian kalliiksi ja tarkoitukseen soveltumattomaksi, palveluiden kutistuessa olemattomiin rahan puutteen vuoksi.

Nyt olisikin tärkeää, että valtiovalta priorisoisi verovarojemme käyttöä tänne terveyspalvelujen ja pelastusalan suuntaan, joiden toimivuus on ollut yksi tärkeä peruste korkealle veronkannollemme.

– Kiitos