Hyvinvointialuetta johtava aluevaltuusto käsitteli vuoden 2025 talousarvion joulukuun kokouksessa. Perussuomalaisten valtuustoryhmä oli jo tätä aiemmissa neuvotteluissa vaatinut puolueiden ryhmärahojen pienentämistä sekä luottamuspaikkamäärien huomattavaa vähentämistä.
Säästöehdotus ei saanut muilta puolueilta tukea. Ryhmärahoja päädyttiin vähentämään kymmenen prosenttia, kun perussuomalaisten vaatimus oli 66 prosenttia. Hyvinvointialuetta koettelee kahden prosentin vuotuinen sopeuttamistarve, joten Perussuomalaiset pitävä tärkeänä, että muutkin puolueet olisivat säästötalkoissa mukana. Palveluiden leikkaamisen sijaan he kohdistaisivat säästöt hallinto- ja johtajakuluihin, jotta kuntalaisille tärkeät palvelut säilyisivät ennallaan. Myös eri tukimahdollisuuksista tulisi viestiä selkeämmin.
– Läheisiä saatetaan hoitaa kotona tietämättä mahdollisuudesta saada omaishoidon tukea. Tuen hakeminen on ehdottomasti suositeltavaa, Perussuomalaisten aluevaltuutettu Suvi Karhu toteaa esimerkkinä tukimahdollisuuksista.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä on painottanut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensimmäisellä toimikaudella palvelujen saavutettavuutta ja turhien hallintokulujen karsimista. Tästä jutusta selviää, minkä asioiden eteen valtuustoryhmä on erityisesti työskennellyt.
– Tarkoituksemme on, että niukat määrärahat käytetään hyvien ja toimivien palveluiden ylläpitoon, kuntalaisten hyväksi. Ei ideologisiin tarkoituksiin, aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen Teemu Purojärvi kiteyttää.
Haastavasta hyvinvointialueen alkutaipaleesta huolimatta onnistumisia on ollut monella saralla.
– Esimerkiksi omaishoitoon liittyviä rahallisia sekä käytännön tukia on ehdotuksestamme parannettu, Karhu kertoo.
– Myös sopimuspalokunnat ovat nyt kirjattu hyvinvointialueen strategiaan.
Perussuomalaisten aloitteesta strategiaan on tarkennettu ohjenuoraksi, että hyvinvointialueen on tarkoitus tuottaa nimenomaan hyvät lakisääteiset palvelut asiakkailleen.
Monia erilaisia tukimuotoja tarjolla
Perussuomalaisia huolettaa pienituloisten vantaalaisten ja keravalaisten pärjääminen. He haluavat tuoda tukimahdollisuudet selkeämmin kuntalaisten tietoisuuteen.
Omaishoitajien tuen lisäksi on muitakin erilaisia tuki- tai huojennusratkaisuja, joista ihmisillä ei välttämättä ole tietoa.
– Joissain tapauksissa pienituloinen eläkeläinen voi olla oikeutettu asumistukeen tai toimeentulotukeen. Jos asumisen ja lääkkeiden jälkeen rahaa jää alle 587 euroa kuukaudessa, toimeentulotukea kannattaa hakea, Karhu kannustaa.
Monissa terveydenhuollon maksuissa on olemassa sekä maksukatto että maksuhuojennukset. Apua ei kannata jättää hakematta maksujen pelossa.
– Maksuhuojennusta on mahdollista saada, jos käyntimaksut vaarantaisivat toimeentulon.
Lapsiperheiden palvelut helpommin saavutettavaksi
Perussuomalaisille aluevaltuutetuille on tärkeää pitää lapsiperheiden neuvolapalvelut lähipalveluina. He näkevät, että alueella voisi lisäksi olla pari isompaa perhekeskusta, jotka kokoaisivat terapia- ja tukipalvelut yhden katon alle. Ryhmä on huolissaan, toteutuuko Länsi-Vantaalle suunniteltu perhekeskus laisinkaan.
Perhelääkärimalli palvelisi kattavimmin
Perussuomalaiset ovat ajaneet omalääkärimallia. Nykyinen moniammatillinen tiimi ei takaa tuttua lääkäriä, joka mahdollistaisi sujuvan ja kokonaisuuden parhaiten hahmottavan hoitopolun.
Paras vaihtoehto olisi ryhmän mukaan perhelääkärimalli. Ihmisen pitää päästä lääkäriin silloin kun tarvitsee, ja järjestelmä ei saa olla sen este.
Huomio ikäihmisten hyvään arkeen
Purojärvi muistuttaa, että moni ikäihminen haluaa asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Hyvinvointialueen tulee mahdollistaa tämä viemällä tarvittavat palvelut kotiin. Riittävä ja hyvin järjestetty tukipalvelu auttaa pitämään toimintakykyä yllä.
Ymmärrystä ei riitä säästötoimille, jotka uhkaavat nyt myös sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluiden määrärahoja.
– Haluamme tukea ihmistä pysymään normaalissa elämässä kiinni ja mahdollistaa arkiset asioinnit. Kuljetuspalvelukustannus on pieni verrattuna ympärivuorokautiseen hoivaan, jos kunto romahtaa.
Hyvät lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikkien kuntalaisten perusoikeus
Talouden tasapainottaminen on ollut Perussuomalaisten tärkeimpiä asioita ensimmäisellä valtuustokaudella. Hyvinvointialueen tiukassa taloustilanteessa säästöjä on kuitenkin löydettävä. Perussuomalaiset pitävät kiinni kuntalaisten palveluiden säilymisestä ja ovat ehdottaneet hallinnointikulujen karsimista.
– Haluamme käyttää veronmaksajien rahat vastuullisesti, Suvi Karhu kiteyttää.
– Olemme systemaattisesti vaatineet ylempien toimihenkilöiden palkkojen tarkistusta sekä poliittisten ryhmien tukirahojen huomattavaa pienentämistä. Haluamme painottaa, että kaikki säästötalkoot koskevat myös johtoa ja luottamushenkilöitä, ei vain kenttätyöntekijöitä. Vaikka talous on tiukassa ja vyötä on kiristetty paljon, emme halua, että työntekijät menettäisivät esimerkiksi omia henkilöstöetujaan, sillä pienet asiat auttavat työssä jaksamisessa, aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen Tanja Aidanjuuri kertoo.
Hän uskoo, että ensi kevään työehtosopimusneuvottelut yhdessä alue- ja kuntavaalien kanssa lisäävät painetta hyvinvointialueen talouteen. Oppositiopuolueet saattavat nostaa palkankorotukset vaaliteemoikseen, mikä ahdistaisi hyvinvointialueiden talouden entistäkin tiukemmalle.
Perussuomalaiset ovat toiveikkaita, että pahin aika on pian ohi ja että määrätietoinen työ johtaa tilanteeseen, jossa hyvinvointialueen talous sekä alueen asukkaat voivat paremmin.
– Vuonna 2025 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue saa valtiolta 140 miljoonaa euroa enemmän vuoteen 2024 verrattuna. Saamme velkaantumisen taitettua, jos maltamme vielä hetken pitää “jäitä hatussa”.
Perussuomalaisten Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmä:
valtuutetut:
Niikko Mika
Lundell Kai-Ari
Saimen Tuukka
Aidanjuuri-Niemi Tanja
Karhu Suvi
Hartikainen Janne
Purojärvi Teemu
Eskelinen Toni
varavaltuutetut:
Riikonen Leena
Linnansalmi Sari
Tirkkonen Jouni
Weckman Markku
Kärki Niilo
Heiskanen Miikka
Heikkinen Minna
Suoniemi Juha