Länsi-Uusimaa HVA: Lastensuojelun kustannukset ja lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle saatava hyvinvointialueella pienenemään 22.12.2022

Lastensuojelun kustannukset ja lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle saatava hyvinvointialueella pienenemään

Lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta, samoin lastensuojeluasiakkuudet. Koko maassa 2021 vuonna kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 17 727 alle 18-vuotiasta lasta eli 1,6% lapsista ja lastensuojeluilmoituksia tehtiin 93 705 lapsesta eli 9% lapsista. Ilmoitusten määrä ja ilmoitusten kohteina olevien lasten määrä ovat kasvaneet. Eniten sijoituksia on 13-17- vuotiaiden ikäryhmissä (julkari 2021, thl).

Kuntaliiton asiantuntija Aila Puustinen-Korhonen kertoi, että joka viides huostaanotoista jäisi tekemättä, jos lapset saisivat tarvitsemiaan terveyspalveluita. Sijaishuollosta on muodostunut rinnakkaispalvelujärjestelmä, jonne työnnetään vammais- tai mielenterveyspalveluja tarvitsevia lapsia. Näin huostaanottoja olisi tuhansia vähemmän vuositasolla kuin nykyään (kuntalehti 2021).

Kuusikkokuntien (Tampere, Turku, Oulu, Helsinki, Espoo, Vantaa) lastensuojelun kokonaiskustannukset olivat vuonna 2021 443,96 miljoonaa euroa. Viimeisen viiden vuoden aikana kustannukset ovat nousseet. Suurin osa kustannuksista syntyy lasten sijoittamisista kodin ulkopuolelle laitoksiin (tilastokeskus 2021). Yksityiset yrittäjät omistavat laitoksista 86%. Lapsen vuorokausimaksu veronmaksajille laitoksessa asumisesta on vajaasta kolmesta sadasta reiluun tuhanteen euroon, on väärin rahoittaa laitoksia veronmaksajien rahoilla, tuolla rahalla saataisiin paljon apua lapselle, jos se rahamäärä kohdistettaisiin häneen ja hänen perheelleen ja näin hän voisi ehkä jäädä vanhempien luokse. Suurimmat toimijat ovat Familar ja Arjessa, ne ovat takoneet viime vuosina miljoonavoittoja, valvontaviranomainen on havainnut epäkohtia ainakin 50 suomalaisessa lastensuojelulaitoksessa ja ammatillisessa perhekodissa viime vuosina. Mukana oli useita Familarin ja Arjessa-konsernin yksiköitä. Lastensuojelumarkkinat ovat paisuneet jo yli miljardiin euroon (https://yle.fi/a/3-11016328)

Usein lastensuojelun piirin asiakkaat ovat maahanmuuttajia, yksinhuoltajia ja vähävaraisia, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia puolustukseen apua. Espoossa maahanmuuttajat ovat yliedustettuina lastensuojeluasiakkaina, näin ei saisi olla. Lastensuojelulain mukaan huostaanotto pitäisi olla kaikkein viimeisin toimenpide, mutta näin ei suinkaan ole. Perheille ei tarjota tukia, niitä ei joko osata antaa tai niitä ei ole.

Kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle, se aiheuttaa traumoja jopa koko elin iäksi koko perheelle. Lapsi ja vanhemmat tulevat monin kertaisesti kalliimmiksi hyvinvointialueelle mm. sote-palvelujen käyttäjinä, kuin se, että perheet saisivat oikeaa tukea ja lapsi jäisi kotiin. Usein vanhempi ei ole enää järkytyksen myötä työkykyinen ja joutuu jäämään pois töistä, lapsi ei kykene käymään kouluaan loppuun tai ei kykene jatko-opintoihin, tutkimuksen mukaan kotoa pois sijoitetut lapset pärjäävät huonommin kuin vanhempien luona asuvat lapset. Perhe tarvitsee usein pitkään mielenterveyspalveluja. Lapsi saattaa ajautua myös päihteiden käyttäjäksi helpommin kuin ikätoverinsa.

Tutkimustieto osoittaa, että sijaishuolto usein laiminlyö sijoitettujen lasten terveydenhoidon, katkaisee koulutusurat ja estää lasten yhteydenpidon läheisiinsä. Kun lapsi 18- vuotiaana heitetään ulos sijaishuollon julkisrahoitteisesta sosiaalivankeudesta, hän on usein sairas, vailla koulutusta ja ihmissuhteita ja vankilamaisten olojen ja laittomien rajoittamistoimenpiteiden katkeroittama kertoo lokakuunliike.fi

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue näyttää välittömästi esimerkkiä koko Suomelle sillä, että pyrimme kartoittamaan, mitä apua perheet tarvitsevat ja pyrimme lopettamaan tarpeettomien lapsien sijoittelun pois kotoa ja tarjoamme sijaishuollon sijaan apua ja tukea koko perheelle niin uusille kuin jo asiakkaina oleville ja huostaanotto tulee olemaan viimeisin toimenpide, jota tulee välttää kaikin keinoin, näin on lastensuojelulaissakin määritelty. Vaadimme, että tulee myös kartoittaa, ketkä lapsista voisi palata koteihinsa vanhempien luokse. Näillä toimenpiteillä me emme rahoita yksityisiä yrityksiä vaan saamme onnellisempia perheitä, ja säästöä kertyy ajan mittaan kymmeniä miljoonia.

Jaana Valle, perussuomalaiset

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen varavaltuutettu

22.12.2022